
Hormiston kunto vaikuttaa suoraan rakennuksen paloturvallisuuteen. Vaurioitunut tai likainen savuhormi voi aiheuttaa nokipalon tai savuvuodon, jotka ovat vakavia turvallisuusriskejä. Hormiston säännöllinen tarkistus, nuohous ja tarvittaessa hormien kunnostus ovat kiinteistönomistajan vastuulla ja Suomen lainsäädännön edellyttämiä toimenpiteitä. Tässä artikkelissa käymme läpi hormistoon liittyvät tärkeimmät kysymykset paloturvallisuuden näkökulmasta.
Hormisto tarkoittaa rakennuksen savuhormi- ja ilmanvaihtohormiverkostoa kokonaisuutena, johon kuuluvat savuhormit, ilmanvaihtohormit sekä savupiippu. Se muodostaa rakennuksen hengitystiet: se johtaa palamiskaasut ulos ja huolehtii sisäilman kierrosta. Hormiston rakenne vaihtelee rakennustyypeittäin, mutta sen merkitys turvallisuudelle on yhtä suuri niin pientalossa kuin kerrostalossakin.
Pientalossa hormisto koostuu tyypillisesti yhdestä tai muutamasta savuhormista sekä ilmanvaihtohormistosta. Kerrostalossa rakenne on monimutkaisempi: ilmanvaihtohormit kulkevat kerrosten läpi ja yhdistyvät yhteiseen poistoilmakanavaan. Taloyhtiön ilmanvaihto nojaa täysin toimivaan hormistoon, minkä vuoksi sen kunto on kriittinen asia koko kiinteistön asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta.
Hormiston osia ovat muun muassa:
Huonokuntoinen tai likainen hormi on yksi merkittävimmistä kotitulipalojen syistä Suomessa. Hormiin kertynyt noki voi syttyä palamaan ja aiheuttaa nokipalon, jossa lämpötila nousee erittäin korkeaksi. Halkeillut tai vuotava hormi päästää kuumat palamiskaasut rakenteisiin, mikä voi sytyttää tulipalon piilossa rakenteiden sisällä.
Suomen rakentamismääräyskokoelma ja pelastuslaki (379/2011) velvoittavat kiinteistönomistajat huolehtimaan hormiston kunnosta. Pelastuslaki edellyttää, että tulisijat ja hormit pidetään turvallisessa kunnossa. Sisäministeriön asetus nuohouksesta täsmentää nuohousvälit käyttötarkoituksen mukaan.
Yleisimmät paloturvallisuusriskit hormistossa:
Tutustu hormien kuntotutkimuspalveluihimme ja selvitä hormistosi todellinen kunto ennen kuin ongelmat kasvavat suuremmiksi.
Osa hormivaurioista näkyy selkeinä merkkeinä, mutta monet ongelmat piilevät rakenteissa ilman näkyviä oireita. Asukas tai kiinteistönomistaja voi havaita seuraavat varoitusmerkit, jotka viittaavat hormiston ongelmiin tai puhdistuksen tarpeeseen:
Piilevät vauriot ovat erityisen haastavia, koska ne eivät näy silmällä eivätkä tunnu asumisessa. Halkeamat hormirakenteen sisällä, tiivisteiden kuluminen tai kanavien tukkeutuminen vaativat ammattilaisen suorittaman tarkistuksen ja videokuvauksen, jotta ne voidaan luotettavasti havaita ja dokumentoida.
Nuohousvälit määräytyvät Suomessa pelastuslain (379/2011) ja sisäministeriön nuohousasetuksen perusteella. Nuohousvelvollisuus koskee kaikkia tulisijoja ja niihin liittyviä hormeja. Nuohousväli riippuu tulisijan käyttötarkoituksesta ja käyttötiheydestä.
Sisäministeriön asetuksen mukaiset nuohousvälit:
Nuohousvelvollisuuden lisäksi on tärkeää huomata, että lainsäädäntö velvoittaa kiinteistönomistajan huolehtimaan hormiston yleisestä kunnosta. Pelkkä nuohous ei korvaa perusteellista kuntotutkimusta, jos hormistossa epäillään rakenteellisia vaurioita.
Hormiston kuntotutkimus on ammattilaisen tekemä perusteellinen selvitys hormiston rakenteellisesta kunnosta. Se sisältää visuaalisen tarkastuksen, videokuvauksen hormien sisältä, hormiraportin laadinnan sekä dokumentoinnin. Kuntotutkimus antaa luotettavan kokonaiskuvan hormiston tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä.
Kuntotutkimuksen vaiheet:
Tavallinen nuohous puhdistaa hormit mutta ei anna rakenteellista arviota eikä sisällä videokuvausta tai kirjallista raporttia. Kuntotutkimus sen sijaan kattaa kaikki nämä osa-alueet ja paljastaa myös piilevät vauriot, joita pelkkä nuohous ei havaitse.
Kuntotutkimus on erityisen suositeltava seuraavissa tilanteissa:
Lue lisää referensseistämme ja katso, millaisia kohteita olemme kartoittaneet ja kunnostaneet.
Suomen Hormistokeskus Oy on erikoistunut hormiston kunnon tutkimiseen ja kunnostamiseen yli 30 vuoden kokemuksella. Autamme niin taloyhtiöitä kuin pientalojenkin omistajia selvittämään hormiston todellisen kunnon ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet turvallisesti ja ammattitaitoisesti.
Palvelumme hormiston kunnon varmistamisessa:
Toimimme koko Suomessa ja palvelemme taloyhtiöitä, pientaloja, rakennusliikkeitä sekä teollisuutta. Dokumentoimme kaikki työt ja toimitamme raportit, videotallenteet ja valokuvat tilaajalle digitaalisessa muodossa.
Ota seuraava askel hormistosi turvallisuuden varmistamiseksi: tutustu hormien kunnostuspalveluihimme tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kartoitamme yhdessä tilanteesi ja löydämme sopivan ratkaisun.
Hormiston kunto tarkoittaa savuhormien, ilmanvaihtohormien ja savupiipun rakenteellista ja toiminnallista tilaa. Hyvässä kunnossa oleva hormisto johtaa palamiskaasut turvallisesti ulos ja pitää ilmanvaihdon toimivana. Huonokuntoinen hormisto voi aiheuttaa nokipalon tai savuvuodon ja on merkittävä paloturvallisuusriski, joka voi pahimmillaan johtaa vakavaan tulipaloon.
Sisäministeriön nuohousasetuksen mukaan jatkuvassa lämmityskäytössä olevat tulisijat ja niiden hormit tulee nuohota vähintään kerran vuodessa. Satunnaisessa käytössä olevat tulisijat nuohotaan vähintään kolmen vuoden välein. Öljylämmityskattilan hormi nuohotaan vähintään kerran vuodessa.
Nuohous puhdistaa hormin nokikerroksista, mutta ei arvioi rakenteellista kuntoa. Kuntotutkimus sisältää videokuvauksen, visuaalisen tarkastuksen ja kirjallisen hormiraportin. Kuntotutkimus paljastaa piilevät vauriot, kuten halkeamat ja vuodot, joita pelkkä nuohous ei havaitse.
Kuntotutkimus on suositeltava, kun rakennus on vanha tai hormistoa ei ole tarkistettu pitkään aikaan, kun havaitaan oireita kuten savun hajua tai heikkoa vetoa, kiinteistökaupan yhteydessä tai peruskorjauksen ja lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä.
Osa vaurioista näkyy selkeinä merkkeinä, kuten savun hajuna, heikkona vetona tai näkyvinä halkeamina. Piilevät vauriot hormirakenteen sisällä vaativat kuitenkin ammattilaisen tekemän videokuvauksen ja tarkistuksen, eikä niitä voi luotettavasti havaita ilman erikoiskalustoa.
Taloyhtiössä vastuu hormiston kunnossapidosta kuuluu pääsääntöisesti taloyhtiölle eli hallitukselle ja isännöitsijälle. Ilmanvaihtohormit ovat taloyhtiön yhteistä omaisuutta, ja niiden huolto sisältyy taloyhtiön huoltosuunnitelmaan. Yksittäinen osakas voi kuitenkin olla vastuussa omaan huoneistoonsa liittyvistä tulisijoista ja niiden hormien kunnossapidosta yhtiöjärjestyksen mukaan.
Vanha tiilinen savuhormi voidaan useimmiten kunnostaa sukittamalla sen sijaan, että se vaihdettaisiin kokonaan. Sukitus tarkoittaa hormiin asennettavaa sisäputkea, joka tiivistää ja suojaa hormirakenteen. Fitfire-sukitusmenetelmä sopii erityisen hyvin vanhoihin tiilihormeihin. Ennen sukitusta on kuitenkin aina tehtävä kuntotutkimus, jotta voidaan varmistaa, onko hormin rakenne riittävän hyvässä kunnossa sukituksen toteuttamiseksi.
Hormiston ongelmat voivat heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Tukkeutuneet tai vaurioituneet ilmanvaihtohormit estävät poistoilman tehokkaan poistumisen, mikä johtaa kosteuden kertymiseen, homeen kasvuun ja ilmanlaadun heikkenemiseen. Vuotava savuhormi voi päästää palamiskaasuja, kuten häkää, sisätiloihin. Nämä ongelmat voivat aiheuttaa terveyshaittoja asukkaille, minkä vuoksi hormiston säännöllinen huolto on tärkeää myös sisäilman laadun kannalta.