Teräspiipun asennusreitti on yksi tärkeimmistä päätöksistä koko piippuprojektissa. Lyhyt vastaus on tämä: kattoläpivienti on useimmissa tilanteissa parempi vaihtoehto vedolle ja piipun toiminnalle, mutta seinäläpivienti voi olla perusteltu ratkaisu tietyissä rakennuksissa tietyin ehdoin. Valinta ei koskaan perustu pelkästään ulkonäköön tai asennuksen helppouteen, vaan ratkaisevat tekijät löytyvät fysiikasta, rakenteista ja järjestelmän tyypistä.
Tässä artikkelissa käymme läpi molemmat reitit järjestelmällisesti. Aloitamme peruserosta, siirrymme vedon ja lämpötilan mekaniikkaan, tarkastelemme rakenteellisia kuormia ja vesitiiviyttä, ja päätämme ulkonäköön sekä järjestelmäkohtaiseen soveltuvuuteen. Artikkelin lopusta löydät myös usein kysyttyjä kysymyksiä.
Teräspiippu voidaan viedä ulos rakennuksesta kahdella tavalla: suoraan ylös katon läpi tai sivulle ulkoseinän kautta. Nämä kaksi reittiä eroavat toisistaan paitsi fyysiseltä kulultaan, myös siinä, miten piippu käyttäytyy käytön aikana.
Kattoläpiviennissä piippu nousee tulisijalta tai kattilalta suoraan ylöspäin, läpäisee yläpohjan ja ulottuu katon yläpuolelle. Putki kulkee pääosin rakennuksen sisällä tai ainakin suojassa. Seinäläpiviennissä piippu kääntyy vaakasuuntaan jo sisätiloissa, läpäisee ulkoseinän ja jatkuu sen jälkeen pystysuoraan ulkoseinää pitkin ylöspäin. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa piipusta on rakennuksen ulkopuolella alttiina säätilalle.
Konkreettinen esimerkki havainnollistaa eron: kattoläpiviennissä 5-metrinen piippu voi kulkea 4 metriä lämpimässä sisätilassa ja vain 1 metrin ulkona. Seinäläpiviennissä sama piippu saattaa kulkea 1 metrin sisällä, läpäistä seinän ja nousta 4 metriä ulkona. Tämä ero on ratkaiseva vedolle ja lämpötilalle.
Veto syntyy lämpötilaerosta piipun sisällä olevan kuuman savukaasun ja ulkoilman välillä. Mitä kuumempi piippu ja mitä pidempi savukaasupatsas, sitä parempi veto. Tässä asennusreitti on keskeinen muuttuja.
Kattoläpiviennissä piippu pysyy lämpimänä, koska se kulkee suurelta osin sisätiloissa. Savukaasut ehtivät nousta ylös ilman, että ne merkittävästi jäähtyvät matkalla. Seinäläpiviennissä tilanne on toinen: ulkoseinällä kulkeva piippu altistuu kylmälle ilmalle, mikä jäähdyttää savukaasuja nopeammin. Jäähtyminen heikentää vetoa ja voi lisätä kondenssiveden muodostumista piipun sisäpinnalle.
Seinäläpiviennissä piipussa on myös väistämättä mutkia, joissa savukaasu kulkee ensin vaakasuunnassa ennen kuin nousee ylöspäin. Jokainen mutka lisää virtausvastusta. Hyvälaatuinen DW-Alkon-teräspiippu on suunniteltu kestämään myös vaativampia asennuksia, mutta mutkien lukumäärä ja kulma kannattaa aina minimoida ja tarkistaa valmistajan mitoitusohjeista.
Piipun rakenteellinen tukeminen on asia, joka ratkaistaan eri tavoin riippuen siitä, kulkeeko piippu sisältä vai ulkoa. Tämä on erityisen tärkeää ymmärtää ennen asennuspäätöstä, koska virheellinen tuenta voi vaarantaa sekä piipun että rakenteen kunnon.
Kattoläpiviennissä piippu saa tukensa pääosin rakennuksen sisärakenteista. Yläpohjaan tehdään tarvittava läpivientiaukko, ja piippu tuetaan kattorakenteisiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Ulkona piippu ulottuu vain lyhyen matkan katon yläpuolelle, joten tuulen ja lumen aiheuttamat kuormat ovat suhteellisen pienet.
Seinäläpiviennissä tilanne on vaativampi. Ulkoseinällä pystysuoraan nouseva piippu voi olla useita metrejä pitkä, ja se altistuu tuulikuormalle koko pituudeltaan. Lumikuorma voi kertyä piipun kiinnikkeisiin ja muihin rakenteisiin. Tuentakiinnikkeet on asennettava riittävän tiheästi, ja niiden on kestettävä paikkakuntakohtaiset kuormat. Rakennesuunnittelijan arvio on usein tarpeen, etenkin kun piippu on pitkä tai rakennus sijaitsee tuulisella alueella. Rakennusvalvonta voi myös edellyttää lupakäsittelyä.
Vesitiiviys on yksi käytännön tärkeimmistä eroista kattoläpiviennin ja seinäläpiviennin välillä. Molemmat reitit vaativat huolellisen toteutuksen, mutta riskipisteet ovat eri paikoissa.
Kattoläpiviennissä kriittisin kohta on piipun ja katteen välinen liitos. Siihen käytetään joko valmista läpivientikaulusta tai pellitystä, joka sovitetaan katon kaltevuuteen ja kattomateriaaliin. Jos tämä liitos pettää tai tiiviste kuluu, vesi pääsee yläpohjaan. Tarkastaminen on kuitenkin suhteellisen helppoa, koska liitoskohta on näkyvillä katolla.
Seinäläpiviennissä riskikohtia on enemmän. Seinän läpivientiaukko on tiivistettävä huolellisesti, ja ulkoseinällä kulkeva piippu kerää sadevettä koko pituudeltaan. Piipun kiinnikkeet ja niiden tiivistykset ovat kohtia, joista vesi voi tunkeutua seinärakenteeseen. Lisäksi seinälle kertyvä kosteus voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä rakennevaurioita, jos tiivistykset eivät pysy kunnossa.
Huollettavuuden kannalta molemmat reitit vaativat säännöllistä tarkastamista. Nuohous ja tarkastuskäynnit on aina pystyttävä tekemään turvallisesti. Seinäpiipun nuohousluukku sijaitsee yleensä ulkona, mikä voi hankaloittaa työtä talvella tai korkeissa rakennuksissa.
Ulkonäkö on subjektiivinen asia, mutta se vaikuttaa usein asennusreittipäätökseen enemmän kuin tekniset seikat. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ulkonäkömieltymys ei saa olla ainoa peruste valinnalle.
Seinäpiippu on monille tuttu näky vanhoissa mökeissä ja maatalousrakennuksissa. Se voi sopia hyvin tiettyihin rakennustyyleihin, ja joskus kattoläpivienti ei yksinkertaisesti ole mahdollinen esimerkiksi tasakaton tai monimutkaisen kattorakenteen takia. Kattopiippu taas on perinteinen ratkaisu, joka sopii useimpiin pientaloihin ja näyttää siistiltä, kun se on oikein mitoitettu.
Järjestelmäkohtainen soveltuvuus on kuitenkin tärkein rajaus. Seinäläpivienti ei sovi kaikkiin tulisijoihin tai kattiloihin. Esimerkiksi monet avotakat ja varaavat takat vaativat suoran tai lähes suoran piipun, jotta veto toimii oikein. Pellettikattiloissa ja muissa laitteissa, joissa on mekaaninen savukaasujen poisto, seinäläpivienti voi olla teknisesti mahdollinen, mutta se edellyttää aina laitevalmistajan hyväksyntää ja tarkkaa mitoitusta. Lisätietoa löydät valmispiipun valintaoppaasta.
Ennen lopullista päätöstä kannattaa tutustua myös savupiipun suojaetäisyyksiin ja läpivientiin liittyviin vaatimuksiin, jotka vaikuttavat molempiin asennusreitteihin. Jos harkitset korkealaatuista valmispiippua, Permeter Smooth -teräspiipun tuotetiedot antavat hyvän kuvan siitä, mitä nykyaikaiset järjestelmät tarjoavat.
Me Hormistokeskuksella autamme kartoittamaan, mikä asennusreitti sopii juuri sinun rakennukseesi ja lämmitysjärjestelmääsi. Ota yhteyttä, niin käydään tilanne yhdessä läpi.
