Hormiston kunto vaikuttaa suoraan rakennuksen paloturvallisuuteen. Vaurioitunut tai likainen savuhormi voi aiheuttaa nokipalon tai savuvuodon, jotka ovat vakavia turvallisuusriskejä. Hormiston säännöllinen tarkistus, nuohous ja tarvittaessa hormien kunnostus ovat kiinteistönomistajan vastuulla ja Suomen lainsäädännön edellyttämiä toimenpiteitä. Tässä oppaassa käymme läpi hormistoon liittyvät keskeiset turvallisuuskysymykset viranomaislähteisiin nojaten.
Hormisto tarkoittaa rakennuksen savuhormi- ja ilmanvaihtohormiverkostoa kokonaisuutena. Siihen kuuluvat savuhormit, ilmanvaihtohormit sekä savupiippu. Se muodostaa rakennuksen hengitystiet: johtaa palamiskaasut ulos ja huolehtii sisäilman kierrosta. Hormiston rakenne vaihtelee rakennustyypeittäin, mutta sen merkitys turvallisuudelle on yhtä suuri niin pientalossa kuin kerrostalossakin.
Savuhormi johtaa tulisijan palamiskaasut ulos rakennuksesta. Ilmanvaihtohormi huolehtii asuntojen poistoilmasta ja kulkee kerrostaloissa kerrosten läpi yhdistyen yhteiseen poistoilmakanavaan. Savupiippu vie hormit vesikaton yläpuolelle ja varmistaa, että palamiskaasut poistuvat turvallisesti ulkoilmaan. Taloyhtiön ilmanvaihto nojaa täysin toimivaan hormistoon, minkä vuoksi sen kunto on kriittinen asia koko kiinteistön asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta.
Hormiston osia ovat muun muassa:
Huonokuntoinen tai likainen hormi on yksi merkittävimmistä kotitulipalojen syistä Suomessa. Hormiin kertynyt noki voi syttyä palamaan ja aiheuttaa nokipalon, jossa lämpötila nousee erittäin korkeaksi. Halkeillut tai vuotava hormi päästää kuumat palamiskaasut rakenteisiin, mikä voi sytyttää tulipalon piilossa rakenteiden sisällä. Tukokset estävät savukaasujen poistumisen ja voivat ajaa vaarallisia kaasuja, kuten häkää, sisätiloihin. Kosteus rappeuttaa hormirakenteita ja nopeuttaa halkeamien syntymistä.
Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa kiinteistönomistajat huolehtimaan hormiston kunnosta ja pitämään tulisijat sekä hormit turvallisessa kunnossa. Sisäministeriön asetus nuohouksesta täsmentää nuohousvälit käyttötarkoituksen mukaan. Ympäristöministeriö on lisäksi antanut savupiippuja koskevan asetuksen, joka tiukentaa savupiippujen paloturvallisuusvaatimuksia.
Yleisimmät paloturvallisuusriskit hormistossa:
Tietyissä tilanteissa tulisijan käyttö on lopetettava heti ja otettava yhteyttä ammattilaiseen ennen kuin lämmitystä jatketaan. Käytön keskeyttämistä edellyttävät oireet:
Näissä tilanteissa on tärkeää tuulettaa tila, poistua tarvittaessa rakennuksesta ja kutsua ammattilainen arvioimaan tilanne ennen lämmityksen jatkamista.
Osa hormivaurioista näkyy selkeinä merkkeinä, mutta monet ongelmat piilevät rakenteissa ilman näkyviä oireita. Asukas tai kiinteistönomistaja voi havaita seuraavat varoitusmerkit, jotka viittaavat hormiston ongelmiin tai puhdistuksen tarpeeseen:
Piilevät vauriot ovat erityisen haastavia, koska ne eivät näy silmällä eivätkä tunnu asumisessa. Halkeamat hormirakenteen sisällä, tiivisteiden kuluminen tai kanavien tukkeutuminen vaativat ammattilaisen suorittaman tarkistuksen ja videokuvauksen, jotta ne voidaan luotettavasti havaita ja dokumentoida.
Nuohousvälit määräytyvät Suomessa pelastuslain (379/2011) ja sisäministeriön nuohousasetuksen perusteella. Nuohousvelvollisuus koskee kaikkia tulisijoja ja niihin liittyviä hormeja. Nuohousväli riippuu tulisijan käyttötarkoituksesta ja käyttötiheydestä. Ajantasaiset nuohousvälit löytyvät Pelastustoimen nuohousohjeesta.
Sisäministeriön asetuksen mukaiset nuohousvälit:
Nuohousvelvollisuuden lisäksi on tärkeää huomata, että lainsäädäntö velvoittaa kiinteistönomistajan huolehtimaan hormiston yleisestä kunnosta. Lue lisää nuohouksesta ja sen käytännön toteutuksesta nuohousartikkelistamme.
Nuohous ja kuntotutkimus ovat kaksi erillistä toimenpidettä, joilla on eri tarkoitus ja eri tekijä. On tärkeää ymmärtää, mitä kumpikin sisältää ja milloin kumpaakaan tarvitaan.
Nuohooja puhdistaa hormit nokikerroksista ja tarkistaa tulisijan sekä hormin toimintakunnon silmämääräisesti. Nuohous on lakisääteinen toimenpide, ja sen saa tehdä vain hyväksytty nuohooja. Nuohous ei kuitenkaan sisällä rakenteellista arviota eikä videokuvausta hormien sisältä.
Kuntotutkija selvittää hormiston rakenteellisen kunnon perusteellisesti. Kuntotutkimus sisältää videokuvauksen hormien sisältä, visuaalisen tarkastuksen sekä kirjallisen hormiraportin. Se paljastaa piilevät vauriot, joita pelkkä nuohous ei havaitse. Kuntotutkimus ei korvaa nuohousta eikä nuohous korvaa kuntotutkimusta — ne täydentävät toisiaan.
Hormiston kuntotutkimus on ammattilaisen tekemä perusteellinen selvitys hormiston rakenteellisesta kunnosta. Se sisältää visuaalisen tarkastuksen, videokuvauksen hormien sisältä, hormiraportin laadinnan sekä dokumentoinnin. Kuntotutkimus antaa luotettavan kokonaiskuvan hormiston tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä.
Kuntotutkimuksen vaiheet:
Kuntotutkimus on erityisen suositeltava seuraavissa tilanteissa:
Tutustu hormien kuntotutkimuspalveluihimme ja selvitä hormistosi todellinen kunto ennen kuin ongelmat kasvavat suuremmiksi.
Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa kiinteistönomistajan huolehtimaan siitä, että tulisijat ja hormit pidetään turvallisessa kunnossa. Vastuu kattaa sekä säännöllisen nuohouksen järjestämisen että hormiston yleisen rakenteellisen kunnon seurannan. Kiinteistönomistaja ei voi siirtää tätä vastuuta muulle osapuolelle, vaan hänen on aktiivisesti huolehdittava siitä, että tarvittavat toimenpiteet tehdään ajallaan.
Taloyhtiössä vastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaan kesken. Pääsääntöisesti ilmanvaihtohormit ja muut yhteiset hormit kuuluvat taloyhtiön vastuulle, ja niiden huolto sisältyy taloyhtiön huoltosuunnitelmaan. Yksittäinen osakas voi olla vastuussa omaan huoneistoonsa liittyvistä tulisijoista ja niiden hormien kunnossapidosta yhtiöjärjestyksen määräysten mukaan. Vastuunjako on aina tarkistettava kyseisen taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä.
Hormiston kunnon ylläpito on osa paloturvallista kiinteistönpitoa. Käytännön toimenpiteet paloturvallisuuden varmistamiseksi:
Suomen Hormistokeskus Oy on erikoistunut hormiston kunnon tutkimiseen ja kunnostamiseen yli 30 vuoden kokemuksella. Autamme niin taloyhtiöitä kuin pientalojenkin omistajia selvittämään hormiston todellisen kunnon ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet turvallisesti ja ammattitaitoisesti.
Palvelumme hormiston kunnon varmistamisessa:
Toimimme koko Suomessa ja palvelemme taloyhtiöitä, pientaloja, rakennusliikkeitä sekä teollisuutta. Dokumentoimme kaikki työt ja toimitamme raportit, videotallenteet ja valokuvat tilaajalle digitaalisessa muodossa.
Ota seuraava askel hormistosi turvallisuuden varmistamiseksi: tutustu hormien kunnostuspalveluihimme tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kartoitamme yhdessä tilanteesi ja löydämme sopivan ratkaisun.
Hormiston kunto tarkoittaa savuhormien, ilmanvaihtohormien ja savupiipun rakenteellista ja toiminnallista tilaa. Hyvässä kunnossa oleva hormisto johtaa palamiskaasut turvallisesti ulos ja pitää ilmanvaihdon toimivana. Huonokuntoinen hormisto voi aiheuttaa nokipalon tai savuvuodon ja on merkittävä paloturvallisuusriski, joka voi pahimmillaan johtaa vakavaan tulipaloon.
Sisäministeriön nuohousasetuksen mukaan jatkuvassa lämmityskäytössä olevat tulisijat ja niiden hormit tulee nuohota vähintään kerran vuodessa. Satunnaisessa käytössä olevat tulisijat nuohotaan vähintään kolmen vuoden välein. Öljylämmityskattilan hormi nuohotaan vähintään kerran vuodessa. Ajantasaiset tiedot löytyvät Pelastustoimen nuohousohjeesta.
Nuohous puhdistaa hormin nokikerroksista ja sisältää silmämääräisen tarkastuksen, mutta ei arvioi rakenteellista kuntoa eikä sisällä videokuvausta. Kuntotutkimus sisältää videokuvauksen, visuaalisen tarkastuksen ja kirjallisen hormiraportin. Kuntotutkimus paljastaa piilevät vauriot, kuten halkeamat ja vuodot, joita pelkkä nuohous ei havaitse. Kumpikin toimenpide on tarpeellinen omassa tehtävässään.
Kuntotutkimus on suositeltava, kun rakennus on vanha tai hormistoa ei ole tarkistettu pitkään aikaan, kun havaitaan oireita kuten savun hajua tai heikkoa vetoa, kiinteistökaupan yhteydessä tai peruskorjauksen ja lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä. Kuntotutkimus on suositeltava myös aina ennen hormiston kunnostusta tai sukitusta.
Osa vaurioista näkyy selkeinä merkkeinä, kuten savun hajuna, heikkona vetona tai näkyvinä halkeamina. Piilevät vauriot hormirakenteen sisällä vaativat kuitenkin ammattilaisen tekemän videokuvauksen ja tarkistuksen, eikä niitä voi luotettavasti havaita ilman erikoiskalustoa.
Taloyhtiössä vastuu hormiston kunnossapidosta jakautuu taloyhtiön ja osakkaan kesken. Ilmanvaihtohormit ja muut yhteiset hormit ovat pääsääntöisesti taloyhtiön vastuulla, ja niiden huolto sisältyy taloyhtiön huoltosuunnitelmaan. Yksittäinen osakas voi kuitenkin olla vastuussa omaan huoneistoonsa liittyvistä tulisijoista yhtiöjärjestyksen mukaan. Vastuunjako on aina tarkistettava kyseisen taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä.
Vanha tiilinen savuhormi voidaan useimmiten kunnostaa sukittamalla sen sijaan, että se vaihdettaisiin kokonaan. Sukitus tarkoittaa hormiin asennettavaa sisäputkea, joka tiivistää ja suojaa hormirakenteen. Sopiva sukitusmenetelmä valitaan hormin rakenteen, kunnon ja käyttötarkoituksen perusteella valmistajan hyväksyntöjen mukaisesti. Ennen sukitusta on aina tehtävä kuntotutkimus, jotta voidaan varmistaa, onko hormin rakenne riittävän hyvässä kunnossa sukituksen toteuttamiseksi.
Hormiston ongelmat voivat heikentää sisäilman laatua merkittävästi. Tukkeutuneet tai vaurioituneet ilmanvaihtohormit estävät poistoilman tehokkaan poistumisen, mikä johtaa kosteuden kertymiseen, homeen kasvuun ja ilmanlaadun heikkenemiseen. Vuotava savuhormi voi päästää palamiskaasuja, kuten häkää, sisätiloihin. Nämä ongelmat voivat aiheuttaa terveyshaittoja asukkaille, minkä vuoksi hormiston säännöllinen huolto on tärkeää myös sisäilman laadun kannalta.
